Kiimasen Savulenkki

Juhannusaatto alkoi kovaa. Oikeastaan aivan täysiä! Olin jo monta vuotta yrittänyt päästä juoksemaan Kiimasen Savulenkkiä Lannevedelle, mutta aina tuli flunssaa, töitä tai muita pakollisia juhannushulinoita. Nyt tähtäsin siihen, että Lanneveelle lähden ihan varmasti! Ja sieltä itseni löysin. Todella ihana juhannustapahtuma keskisuomalaisissa maalaismaisemissa! Vaikka yövuoro odotti tekijäänsä illalla, pääsi päivällä mukavasti juhannustunnelmiin. Lanneveden Hernesalmen Myllyllä oli tapahtuman ydin, siellä soi kunnon haitaritanssimusiikki ja ihmiset olivat tulleet paikalle koko perheen voimin, koirineen kaikkineen. Vieressä kohisi koski ja juoksun jälkeen oli tarjolla jos jonkinmoista saunaa ja koskessa vilvoittelua. Ihmisiä oli todella paljon, pelkästään naisten yleisessä sarjassa oli 140 osallistujaa ja miesten 260. Lisäksi vielä ikämiesten ja – naisten sarjat, lasten sarjat ja norttisarja. Niin monta tuttua kasvoa tuli siellä nähtyä ja moikattua, että pakostikin tuli hyvä mieli. Vaikka siinä juoksun aikana ajattelin, että hullua juosta täällä helteessä täysiä, niin silti päätin, että lähden sinne vaikka joka juhannus uudestaan!





Juoksulle mittaa tuli ihan vähän vajaa kymppi, vaikka siitä 10km juoksuna siellä puhuttiinkin. Reitti oli mukavaa hieman mäkistä kylätietä. Minulla on nuo kympin juoksut jääneet testaamatta tällein ”kisaolosuhteissa”, joten päätin, että katsotaan paljonko lähtee tän naisen kintuista. Hieman kovahko tavoite oli saada se puserrettua 45minuttiin. Ainahan pitää myös selitellä, että ei oo tullu juostua ja oli ihan kauheen kuuma ja vaikka mitä. Kuumuus oli kyllä oikeasti aika kova tekijä tällä kertaa. Mikään muu ei tuntunutkaan niin pahalta kuin juosta aivan varjottomalla suoralla ja aurinko porotti sua ohtaan, niin tuntui että ihan taju lähtee. Mutta lähteköön sitten, näkispähän senkin ees kerran. Vaan eipä taju lähtenyt ja maaliin pääsin ajalla 47min29s. Kaks ja puol minuuttia olis ollu mahdotonta saada tuosta pois. Vedin kyllä niin kovaa, kuin vaan sielu sieti. Sykemittariinkin hakkasin ihan enkat, huippusyke oli 202! Keskisykekin oli 184. Maaliin tullessa oli kyllä jalat aivan makaronia ja pakko oli istua hetki. En muista että olisin ihan noin kovin vetänyt ehkä koskaan. Aina on ihan seisten jaksanut loppupuuskutukset tehdä maalissa. Hieman harmitti, että olin tehnyt niin kovan tavoitteen, eikä se toteutunut. Tiedän, että kyllä se silti oli kova aika, minkä juoksin, mutta ei auta kuin ens vuonna sitten yrittää uuestaan! 

Kannustin pari ystävää siitä vielä maaliin ja sitten päästiin sinne Savun saunamaailmaan! Tarjolla oli saunavihtoja, vahvaa kotikaljaa ja lähdevettä. Testasin vain saunavihtaa ja kuudesta saunastakin kävin vain kotasaunassa. Tarjolla olisi ollut myös savusauna, lauttasauna, yrttisauna, telttasauna jne.. En ees tiiä kaikkia, mutta ne olivat niin tupaten täynnä, että ei jaksettu jonottaa. Koskeen ei tarvinnut jonottaa, sinne vaan uimaan! Ihanan vilpoisassa vedessä sai siinä hiuksensakin juhannuskuntoon.  Jotakin minä kuitenkin voitin, vaikka en tavoitettani, nimittäin arpajaispalkinnon! Kilpailunumerot olivat mukana arvonnassa ja numerolappuni hakiessani, siihen oli kiinnitetty lappu, että olen voittanut! Kävin kotiin lähtiessäni hakemassa mukaan kyläsepän takoman rannekorun. Aika mukava yllätys! Tosin nyt kotona olen yrittänyt sitä etsiä vaikka mistä...

Nyt odotellaan, kuinka jumiin ihminen voi mennä. Kiitos ystävilleni mukana olosta ja onnea myös heidän hyvistä suorituksista ja itsensä ylittämisestä! Tässä olisi tiedossa ensi viikolla kaikenlaista reeniä reenin perrään. Ystäväni on menossa naimisiin ja suunnittelin hänelle viikoksi erilaisia treenejä, viikolle annoin nimeksi Bridal Bootcamp. Siihen sisältyy myös wakeboarding! Jee, sitä oon taas tältä kesältä oottanut  ja kaivannut, aika paljon jo jännittää taas!

Ihanaa juhannusta kaikille!

Pubipyöräily

Kaikkea sitä elämässä saa kokea! Viimeisin oli työporukan kanssa tapahtunut pubipyöräily! Uskomatonta, miten hienoja työkavereita mulla on. Koska olen hoitajana leikkausosastolla, on pelkästään hoitajia siellä melkein 200. Nyt meidän porukka koostui noin kymmenestä naisesta, kun viime perjantaina heitettiin pikku pyöräilyt. Oltiin muutama viikko sitten saatu idea, että lähdetään pyöräillen tutustumaan Jyväskylän alueisiin ja kierretään niiden pikku pubeja. Silloin ei olisi vielä uskonut, kuinka uskomattoman hyvä idea se itseasiassa olikaan!

Reissu alkoi suoraan töiden jälkeen San Sirosta, heti sairaalan läheisyydessä sijaitsevasta pubista, johon oli suunniteltu myös pizzatankkaus. Jonka minä missasin, kun olin töissä hieman pidempään. Sain porukan kyllä kiinni ja jatkoimme siitä Kortepohjaan Kierteeseen. Sitten olikin vähän pidempi siirtymä tiedossa ja suuntasimme kohti Palokan Oluttupaa. Saimme kuitenkin kokea rengasrikon, kun Tytin eturengas lässähti kesken matkaa. Citymarket pelasti meidät varustelulla ja rengas saatiin nopsaan paikoilleen, sen täyttö tosin meinasi olla haasteellisempaa ja siinä sitten 8 naista ihmetteli yhdessä miten se ilma ei kulje sinne minne pitäisi. Apu saatiinkin Expertiltä. Ja miksipä ei! Kuten ystävällinen mieshenkilö sieltä meitä auttamaan tullessaan tokaisikin, että on asiakaspalvelutehtävissä. Kiitos Expertille! Aivan uskomatonta, kuinka tähän saakka saamamme palvelu oli erinomaista niin pubeissa kuin niiden ulkopuolellakin. Matkamme pääsi taas jatkumaan, henkilömäärä oli tosin pienentynyt jo kahdella. Oluttuvalla meitä kuitenkin odotti yksi vahvistus joukkoomme. Naisten nauttiessa Oluttuvan antimista, kävin nopsaan kotona, kun siihen ei montaa sataa metriä ollut. Hain mukaani vähän lisää vaatetta ja bluetooth- kaiuttimen. Kaiutin kävi pyörän juomapullotelineeseen ja se sai meidän koko porukan soimaan iloisesti ja vauhditti matkaa mukavasti. Matka jatkui entistä hilpeämmin musiikin siivittämänä.

Oluttuvalta lähtiessämme matkamme jatkui Huhtasuolle Vemmelsääreen, sieltä Halssilaan Ihanaan ja reittimme Kuokkalaan kulki vielä Jyväsjärven kiertäen, Kuokkalan Raama baariin. Keskustassa oli tarkoitus kiertää vielä muutama pubi, mutta siellä se tunnelma vähän latistui. Ei ollut enää niin kivaa, kun porukkaa oli ihan tuhottoman paljon ja se fiilis ei ollut samanlainen. Päädyimme mäkkärin kautta kotimatkalle, jokainen omiin suuntiinsa hymyssä suin. Kiitoksen ansaitsee myös kaikki pubit, joissa vierailimme. Palvelu oli ensiluokkaista ja tunnelma autenttinen. :D

Täytyy sanoa, että harva reissu on näin onnistunut kuin tämä oli. Kaikki jaksoi hyvin polkea, olla iloisella mielellä ja kaikilla meillä oli niin hyvä fiilis valoisassa kesäillassa. Mietin, että varmaan lähemmäs 50km tuli perjantaina pyörällä ajettua, kun ensin ajoin kotoa töihin aamulla ja Palokkaan vielä kahdesti takaisinkin sen jälkeen. Sen lisäksi tuli vielä muut välimatkat. Meilllä oli pakollisena varusteena kaikilla totta kai myös kypärät! Rengasrikkoa lukuunottamatta kaikki meni ihan mahdottoman hyvin! Rengasrikkokin oli oikeastaan aika hauska kommellus, en huomannut kenenkään kiukuttelevan siinäkään vaiheessa. Jyväskylässä on niin helppoa pyöräillä, reitit on hyvät ja maisemat aivan upeat!

 

Seuraavaksi kun kavereiden kesken mietitte, että pitäiskö lähteä tekemään jotain yhdessä ja osa haluaa lähteä baariin ja osa haluaa tehdä jotain muuta kuin aina vain nököttää baaritiskillä. Ottakaa tästä koppi ja tutustukaa ympäristöön pyörillä, siinä voi samalla käydä sitten baaritiskilläkin jos haluaa. Pyörällä hissuksiin ajelu on mukavaa ja tuskin liian rankkaa kenellekään, matka taittuu yllättävän nopeasti hyvässä seurassa. Riittävän monta pit stoppia matkan varrella helpottavat reissun tekoa. Siinä on sellainen tekemisen meininki! Se vaan kummasti avartaa maailmaa, kun käy vähän muuallakin kuin siinä keskustan kuppilassa parhaimmissa vaatteissaan istuskelemassa ja katselemassa mitä muut on päälleen laittaneet. Vähän sivummalla kuppiloissa on monesti palvelukin niin paljon parempaa ja ihmiset ystävällisiä muista asiakkaista lähtien. Toki ystävällisyyttä löytyy kaikkialta, en minä sitä kiellä.

Suuret kiitokset kaikille meidän joukossa olleille! Oli sellainen olo vielä seuraavanakin päivänä, että voisin teitä kaikkia halata ilosta! Suunniteltiin, että tehtäisiin toinen samantyylinen reissu vähän myöhemmin kesällä. Sitä innolla odottaen… Vaan tuntuuko se enää samalta kuin eka kerta…? ;)