Kohta kaksi viikkoa vierähtänyt siitä, kun oltiin oikein jännän äärellä! Vähään aikaan ei olekaan niin kovin jänskännyt kuin ennen Jyväsjärvi Triathlonia. Heti sen jälkeen en saanut edes tekstiä aikaiseksi, koska kesä. Tapahtuman järjesti JYNMKY ja kyseessä oli pieni tapahtuma kaikentasoisille. Tarkoitus oli, että kenellä tahansa olisi matala kynnys osallistua. Osallistumismaksu oli hurjat 2e. Paikalle saapui 50 osallistujaa, joista näki, että osa oli enempi tosissaan, toiset taas vähän rennommin.
Päivä näytti aluksi hieman synkeältä sään puolesta, mutta
kisan aikaan hellettä alkoi jo pukata. Olin saanut muutaman kaverin
kannustusjoukkoihin ja hieman vaihdoissa avustamaan. Tuli aika lähteä rannalle
lähtölaukausta varten.. Uintimatka näytti todella pitkältä ja kävin ensin
kastautumassa. Vesi oli todella kylmää! Sitten se kisa alkoi! Ensin uitiin
Alban uimarannalta Mattilanniemen sillan ali Alban hotellin laiturin päätyyn
saakka, noin 300m. Se oli todella pitkä matka. Yritin uida vapaauintia ja
selkää, vaan vettä meni niin paljon jo
hengitykseen, että päätin mennä rauhassa rintauintia. Puolessa välissä kokeilin
jopa ylettäisikö jalat pohjaan, jos hetken huilaisin. No ei todellakaan
ylttäneet, pakkohan se on vaan jatkaa! Uinti kesti noin 8 ja puoli minuuttia ja
taakseni jäi ehkä seitsemän tyyppiä. Otti todella koville. Ajattelin vain, että
nyt alkaa sitten ne helpot osuudet, mutta eihän tässä ketään saa enää kiinni..
Vaihto sujui nopsaan, heitin vaan kengät ja sukat jalkaan ja
kypärän päähän. Lähdin polkemaan niin kovaa vain kuin pääsin. Tiesin, että sitä
jaksan tehdä. Vähän piti Jyväsjärven reitin varrella ihmisiä varoa ja
väistellä, mutta yllättävän helposti pääsi kulkemaan. Reittiähän ei oltu
mitenkään merkattu tai suljettu muilta. Huomasin ilokseni, että muutaman
ihmisen sain ohitettua. Matkan varrella kaikista ei edes tiennyt, ketkä ovat
kisassa ja ketkä eivät. Pyöräilyosuus
oli noin 13km ja meni aika kivuttomasti aikaan 26min ja jotain.
Pääsin takaisin Alballe ja heitin pyörän sivuun ja jatkoin
heti juoksuosuudelle. Ajattelin, että tämä 4,5km menee helposti ja nopeasti.
Vaan jalat ja mahapa oli vähän eri mieltä. Jalat oli ihan veltot ja mahaan
pisti. En saanut oikein vauhtia hommaan. Juoksussa kierrettiin Albalta
Kuokkalan sillan yli ja takaisin Mattilanniemen sillan yli Alban hotellin
eteen. Loppulenkistä sain vähän happoja jaloista pois ja vauhti vähän kasvoi.
Yhtään naista en nähnyt juoksuosuudella, muutaman miehen kylläkin. Ajattelin,
että sinne ovat menneet jo varmaan nopeimmat maaliin. Juoksuun meni aikaa 22min
ja jotain. Maalissa tokaistiin vain, että sieltä tulee naisten nopein maaliin.
Mitä ihmettä!!?? Voitinko minä?! En oo koskaan päässyt edes kolmen sakkiin!
Aivan mahtavaa! Se fiilis oli huikea! Vaikka olikin kuinka pienestä kisasta
kyse, niin yllätys oli suuren suuri. Olin jo pyöräilyssä saanut ohitettua muut
naiset, mutta en ollut sitä itse tajunnut lainkaan. Kaverit tuli halaamaan ja
onnittelemaan, kun minä vielä ihmettelin, mitä on tapahtunut. Vaikka kuinka
olin hidas uimaan, niin ihmeitä voi siis sattua. Luulen, että sitä mun
räpiköintiä katsellessa ei kovin moni olis uskonut, että olen eka nainen
maalissa. Vähiten varmaan itse.
Olin kuvitellut, että uintiin olisi mennyt vielä pidempi
aika, samoin kuin pyöräilyyn. Juoksuun taas olin ajatellut menevän pari
minuuttia vähemmän. Kuvittelin että olisin maalissa jossain tunti ja 10 min
kohdalla. Juoksuosuudella hoksasin kuitenkin kellosta, että saan alitettua
tunnin! Loppuaika olikin 57min ja jotain. Kokonaissijoituksessa olin 16. Huikeeta!
Uintiosuudella ajattelin, että tää on eka ja vika triathlon mulle, mutta
maalissa tulin ehkä toisiin ajatuksiin. Palkinnoksi sain lahjakortin
Laajavuoren Seikkailupuistoon, hyödyllisempi kuin mitali! Kiitoksia järjestäjille hyvästä kisasta! Ensi vuonna on 10. vuosi
Jyväsjärvi Triathlonille, niin pitäähän sitä juhlavuotenakin osallistua.
Suuri kiitos mun ihanalle tukijoukolle kisassa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti